sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

'Cause I just need time


IMGP6577


IMGP6579


IMGP6581


IMGP6580




IMGP6572


IMGP6574


IMGP6584


IMGP6575


Heiii :D

Katos, en pitäny tällä kertaa melkein kahen viikon taukoa. 8))
Oon ollut hirveen laiska ja masentunut tylsän kesän takia, joten en oo oikein ollut edelleenkään motivoitunut kuvailemaan.
Mutta eilen (28.6 koska keskiyö) oli sen verran hyvä ilma ja lämmintä että päätin ottaa pari kuvaa.
 (ennen kun Ed taas menetti yhen raajan krhm) 

Itse oon aika tyytyväinen näihin kuviin, vaikka näitä olikin aika vähän. ^^
tykkään tuosta ekasta kuvasta ihan hirveesti hih
Ja siirsin tällä kertaa kuvat Flickristä tänne blogiin, kiitos Merviljalle tutoriaalista. 8)

Niinkun oon jo tässä hetken aikaa valitellut, en edelleenkään tiiä mitä mun pitäis tänne postailla. Hyviä shootteihin sopivia kappaleita tai paikkoja mulla ei juurikaan ole, joten niitä en oikein kehtaa kuvailla. Kuvatarinaa en pysty jatkamaan, koska ennen kun voin mun pitää tehä rahallisia uhrauksia sen eteen ja just nyt oon ihan vararikossa. ._.
siksi tuo otsikko hehja myös siksi että Take That:in Patience on ihana biisi heh heh
Jotenn kai mä sitten vaan otan tämmösiä random kuvia niinkun nyt. Ja viime kerralla. Ja sitä edellisellä.

Joo ei mulla muuta, en jaksa kirjotella kun hirvee darra cokiksesta. xd
Näkemisiin ~

<3: Markku

ps. menkää kuunteleen Take That:in biisejä pls

tiistai 23. kesäkuuta 2015

You tell me stories of the sea












hyttynen prkl




























No heipskops kaikille 8))

Jos nyt rehellisiä ollaan, mulla on ollut varmaan huonoin kesäkuu moneen vuoteen.
Oon ollut mökillä melkein koko kuukauden, mikä on ollut niin tylsää suurimmalta osalta. .-. Siks en oo postaillut paljoo, ei oo ollut motia ja säät on ollut ihan hirveen huonot.
Mutta - tänään olin pitkästä aikaa oikeesti ihan nautinnollisella tuulella. :3 Ulkona oli aurinkoista ja nättiä, joten kävin kuvailemassa neitejäni. u v u
ja hyttyset meinas murhata mut yhyy

Melkein itkin kun näin kuinka nätiltä tuo rantaveden heijastama taivas näytti. ;_;
En oo ollut pitkään aikaan näin tyytyväinen kuviin hhhh
Kuvasin tälle kerralle myös shootin Iron and Winen kappaleesta Fever Dream, mutta siitä tuli niin kökkö taas etten kehdannu julkasta sitä. :''D Heitin siitä shootista muutaman onnistuneen kuvan tähän sekaan kuitenkin.

Yritän nyt parhaani mukaan postailla edes välillä, vaikka ei ookkaan kauheesti inspistä. Tarinaa jatkaisin mielelläni, mutten oikein pysty tällä hetkellä.
Ehkä tässä napsin jotain random kuvia kunhan jaksan. u v u Tai sitten väsään shoottia, kunhan vaan keksin miten kerrankin onnistuisin siinä lol

Joooh en tiiä oliko mulla muuta sanottavaa, mutta taidan tästä mennä nuqquun kohta 8))
Heipskops kek

<3: Markku

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

The Old Days


























.     .     .


No heipäs hei. e v e

Silmään sattuu ja oon aika väsynyt joten yritän olla kirjoittamatta mitään hirveän pitkää romaania.
Oon ollut viime viikon perjantaista asti mökillä, eikä oo juurikaan innostanut kuvailla nukkeja täällä koska 1. järkyttävä määrä hyttysiä joka puolella ja 2. täälä on joka päivä ihan hirveen kylmä. ._.
Huomenna palaan kuitenkin kotiin ja siellä luultavasti postailen enemmän.
Tosin, tullaan tänne mökille takasin tiistaina tai keskiviikkona ens viikolla (ääääh kuolen), joten postaan luultavasti vaan kerran tai pari kun oon kotona vaan 4-5 päivää.
Juhannuksen vietän kaverin mökillä, joten en lupaa sillekkään päivälle mitään postinkia, vaikka olishan se kiva tehä juhlapäivänä postaus muttah niin. :/

Tänään päätin kuitenkin mennä läheiselle autiotalolle kuvailemaan... kunnes Pochin pää irtos.
Siksi tuo viimeinen kuva, heh
En tiedä miten se on mahollista, että stock-vartalon "kaulatappi" katkeaa, mutta se tapahtu kumminkin. ._. Toisaalta onhan tuo kroppa jo reilusti yli 2 vuotta vanha ja ollut kaikenlaisessa käsittelyssä joten...
Mutta nou hätä niinkun iskä sanois. Onnekseni omistan varakropan johon kuuluu torso ja jalat. ^^'
Joten heti kun pääsen takas kotio niin vaihan Pochille ehjän kropan.
Akiko on kuitenkin kunnossa, Ed on kunnossa vaikka sen käsi lähtee kokoajan irti ja sen yks jalka on rikki, Choco on kunnossa, Abby on kunnossa jaaaa Youko on edelleen kaverillani "lainassa". ._.
Ja mun pitää hakee se siltä koska se ei jaksa tuoda sitä ite, ja se asuu jossain 3km päässä hmmmnnghh
ps. se ei oo tehny Youkolla mitään, se on vaan lojunu sen huoneessa käyttämättömänä. -_-

Ei mulla muuta. Saa nähdä, koska postaan seuraavan kerran. Ajattelin kotiin päästyäni käyttää jonkin verran aikaa erään cosplayni parantelemiseen, joten en tiiä jääkö kuvaamiseen paljoa aikaa. Mut yritän parhaani.

Tässä kaikki, olen puhunut, auf Wiedersehen.

ps. kommentoikaa pls </3 

pps. tästä tuli sittenkin romaani, voi juma



<3: Markku

torstai 4. kesäkuuta 2015

[picfic] So many words left unsaid.





Picfic: You said you weren't afraid to die


Ed
Pochi
Akiko

puhuu
*tekee*

ajattelee

painottaa/huutaa

puhuu hiljaa/kuiskaa


Tiivistelmä edellisestä osasta (lue täältä):
Pochin ja Akikon tontille tunkeutunut Ed löytää itsensä kahlittuna seuraavana aamuna. Akiko uhkailee häntä ja pakottaa Edin kertomaan miksi hän on täällä. Akiko aikoo päästää Edin menemään, mutta herra puhuu ohi suunsa ja raivostuttaa Akikon. Akiko iskee Edin rintaa puukolla ja jättää hänet vuotamaan, lähtien itse pois paikalta. Pochi löytää Edin samana yönä.



Ed: *raottaa unisena silmiään*



Ed: Hmmh... *tokkuraisena*



Ed: *räpsäyttää silmänsä auki*
Mit-?



Ed: Missä oikein olen... Ja miksi? Kuka tämän siteen laittoi?





Ed: Hmm... Tyttömäisesti sisustettu. Se kertoo jo vähän. 



Pochi: *astuu huoneeseen* Huh, hyvä että heräsit. Aloin jo huolestua.



Ed: ...Hetkinen. Oletko sinä se tyttö, joka pyörtyi pari yötä sitten?



Pochi: *hymähtää* Se on näköjään tuntomerkkini nyt. Mutta kyllä, minä se olen. Nimi on siis Pochi.
Akiko näytti olleen tosissaan vihainen, haavastasi päätellen.



Ed: *säikkynä* Se tyttö joka uhkaili minua? Voi luoja, älä vain sano että hän on tässä talossa.



Pochi: En ole ainakaan nähnyt häntä, joten sinuna en huolisi liikaa. Tuskin hän uudestaan tekee saman.



Ed: Vaikea olla huolehtimatta kun melkein kuolin aikaisemmin...
Ai, melkein unohdin. Olen Edward, lyhyemmin vain Ed.



Pochi: *hymähtää* Niin, melkein kuolit. Olet vielä elossa, joten onneksi olkoon, Ed.
Tässä sinulle paita jos tulee kylmä. Kenkäsi ovat lipastossa.


 Ed: Olemmeko siis menossa johonkin vai?

Pochi: Ulos. Tarvitset happea, kuten minäkin. Odotan sinua ulkona. 



Ed: ...Ainakaan hän ei hyökännyt kimppuuni tai heittänyt tappouhkausta. 
.     .     .


Pochi: Sait siis haavan jalkaasi armeijassa?

Ed: Jep. Saksassa aloitin armeijan jo 17-vuotiaana, ja sain kun sainkin luodin jalkaani.
Olin siis erittäin etevä sotilas. *nauraa*



Pochi: Varmaan sattui.

Ed: *naurahtaa* Ei yhtä paljon kuin rintaan upotettu veitsi.



Pochi: *melankolinen hymy* Et ainakaan valita kivusta... vielä. *naurahtaa*



 Ed: *pieni hymy* Miksi muuten ylipäätään autoit minua? Jotain tuntematonta jätkää joka änkesi teidän tontille ilman lupaa siis.



 Pochi: Jos olisin halunnut, olisin voinut jättää sinut sinne kuolemaan. Mutta en ole tarpeeksi sydämetön tehdäkseni niin.

Ed: No, kiitos kai sitten.



Pochi: Hoidin haavasi ja kiinnitin siteen heti, kun löysin sinut. Jos olisin ollut edes hetken myöhässä, et luultavasti olisi tässä nyt.



Ed: *naurahtaa* En tiennytkään, että olet tuollainen lääkäri.



Pochi: *hymy* En sentään. Muistutat minua siitä, kun Akiko-




Pochi: *hiljenee yhtäkkiä ja tuijottaa tyhjästi eteensä* ...Akiko.






Pochi: ...kun tapasin Akikon ensimmäistä kertaa...





Pochi: *horjuu*



Pochi: ...?



Ed: *sulkee silmänsä hitaasti* Olen pahoillani. Ei olisi pitänyt muistuttaa.

Pochi: *käheällä äänellä* E-ei se mitään...



Ed: Mennään. Etsitään joku istumapaikka.

Pochi: ...Okei. En olisi uskonut hänen olevan näin kohtelias...

.     .     .


Pochi: Akiko ei aina ollut... tällainen. Kun tapasin hänet yli puoli vuotta sitten...



Pochi: *huokaisee hiljaa* Hän oli särmikäs. Sarkastinen ja jopa hieman kiukkuisa. Mutta pidin hänestä sellaisenaan. Lähiaikoina hän ei ole kuitenkaan ollut itsensä.



Ed: Olitte näköjään läheisiä ennen kuin minä ilmaannuin paikalle. Ettette vain olleet...?



Pochi: Yhdessä? Ei. Olimme läheisiä, mutta... Ei niin läheisiä.



Pochi: Ed... Mitä tapahtui silloin kun olit Akikon kanssa? Mitä hän sanoi?



Ed: Ensinnäkin hän meinasi viiltää kurkkuni auki kun en kertonut, miksi olin täällä.  Se olikin varsin hyvä alku keskustelulle...



Ed: Luulin hänen päästävän minut omille teilleni, mutta hän päätti sittenkin jättää arven. Ruman arven.



Pochi: *mietteliäänä* Mitä teit, jotta hän kimpaantui niin? *pyyhkäisee hiuksia pois kasvoilta*



Ed: *raapii kiusaantuneena päätään* No, tuota... Saatoin vahingossa nimittää sinua hänen tyttöystäväkseen. Hän ei oikein... pitänyt siitä.



Pochi: *laskee kätensä ja pysähtyy äkkinäisesti* ...Siinäkö kaikki?


 Ed: Taisi olla. Ole kiltti ja älä suutu.





Pochi: *hämmentyneenä* Oliko se Akikon motiivi...? Ei kai hän vain... pitänyt minusta?



Ed: *kohauttaa olkiaan* En tiedä sadan prosentin varmuudella, mutta voi olla. Siltä se ainakin vai-



Pochi: *nousee salamana pystyyn*



Ed: *nousee perässä* Mitä nyt?



Pochi: *huokaisee syvään* Meidän täytyy löytää Akiko. Hänen täytyy selittää muutama asia.



Ed: Sopii minulle. Lähdetään vaan. *alkaa kävelemään*




Ed: *pysähtyy* Pochi? Oletko tulossa vai?



Ed: Mitä sinä oikein kat-




Ed: *huomaa Akikon kaukaisuudessa*


Pochi: *järkyttyneenä* ...Akiko. Hän... Ei.


Pochi: *pinkoo täyttä vauhtia juoksuun*




Ed: Pochi! Venaa vähän!





Ed: Hitto vieköön! *juoksee Pochin perään*


.     .     .





Pochi: *juoksee hengästyneenä niin kovaa kuin pystyy*



Akiko: *lausuu mielessään viimeisiä sanoja*


Pochi: Akiko!





Akiko: *katsoo sivulle* ...Pochi?




Pochi: *huutaa täyttä kurkkua* Ole kiltti ja älä tee sitä! Et voi vaan mennä ja jättää minua!





Akiko: *hymyilee surumielisenä* ...Et taida ymmärtää, Pochi. Olin valmis tappamaan Edin viime yönä. Minusta on tullut hirviö. Hirviöt eivät kuulu tähän maailmaan.



Akiko: Sinulla on vielä tyttöystäväsi ja kaverisi... Minulla taas ei ketään. Jopa Youko on lähtenyt omille teilleen. Minulla ei ole virkaa tässä maailmassa enää.



Pochi: Älä puhu hulluja! Tulen vaikka hakemaan sinut sieltä jos on pakko! *juoksee hoiperrellen Akikoa kohti*



Ed: Et voi auttaa häntä, Pochi! Anna hänen olla! *tarttuu Pochista kiinni*




Pochi: *yrittää riuhtoa itseänsä irti ja huutaa vihaisesti* Päästä irti! Anna minun mennä! Hän tappaa kohta itsensä enkä aijo vain helvetti seisoa paikallani!





Akiko: On hyvä tietää, että välität, Pochi. Mutta tiedän totuuden, niinkuin sinäkin.
Minulla ei ole ikinä mahdollisuuksia kanssasi.



Akiko: En kestä elää, kun tiedän, että elämäni tärkein henkilö ei tunne minua kohden samoin. En vain pysty enää, Pochi.




Akiko: Anteeksi, Ed, kun satutin sinua. Melkein riistin elämäni, joten nyt... riistän omani.





Pochi: Älä tee sitä! En minäkään halua elää ilman sinua! Akiko, ole kiltti...! *itkun partaalla*


Ed: Pochi... Et voi enää tehdä mitään.





Pochi: Näen sinut vielä joskus, Pochi. Tapaamme vielä joku päivä.
Älä unohda minua.




Akiko: Hyvästi, Pochi... Rakastan sinua.






Pochi: *puristaa silmänsä kiinni* EI!




















End.

.     .     .


<3: Markku