pientä kuvailua (+ picfic)

Moi!

Pitkästä aikaa postailen ihan tämmöisiä ns. "random" kuvia, mutta yllätys yllätys, tän postauksen loppuun tulee siitä huolimatta picfic. :'D 

En oikein keksi mitään järkevää kirjotettavaa tähän alkuun,,,

ää

Tähän alkuun laitan kuvia, joita otin vanhan mummon kaverin Sigin kanssa joku päivä B)

© Sigi joka luovutti nukkejen kanssa 6 vuotta sitten (rip Mio)

itse mestari

© Sigi

pulla_poika (eli minä)

Tästä tulee flashbackit siihen aikaan kun oli kavereita ja hengailtiin aina ja otettiin kameralla kuvia toisista, myyh

:D:D:D

© Sigi

ylpeä vanhempi

© minä ;-)

Sitten kuvasin toisena päivänä itekseni ~

Akikolla oli synttärit 28.8., mutta valitettavasti en hänen synttäripäivänä saanut aikaiseksi kuvattua :<

Mutta reiluuden nimissä otin sitten vähän myöhemmin kuvia neiristä :}

  eläköön magneettijalat 8)

jalka jäi jälkeen :---D

apina

Kuvia oli aika vähän mutta rääh, Aki on ollu niin paljon kuvatarinoissa niin ehkä se riittää...

Kuvatarinoista puheenollen... ;)

.     .     .

Picfic:

Oceans Between Us

puhuu

*tekee*

ajattelee

huutaa/painottaa

puhuu hiljaa

[joku, joka ei esiinny kuvassa, puhuu]

P = Pochi

? = selviää tarinassa

A = Akiko

E = Ed

Viimeksi tapahtunutta...

Akiko heräsi itsemurhayritystä seuranneesta puolen vuoden koomasta. Pochi oli riemuissaan hänen paluustaan, mutta haluaa edelleen tietää, mikä oikeasti johti Akikon tekoon. Ennen kuin hän saa vastauksen, he huomaavat tuntemattoman nuoren tytön lähistöllään.

Seuraavana päivänä...

P: [Olet varmaan kokenut kovia, mutta...]

P: [...haluaisin tietää edes jotain sinusta.]

P: Tämä tyttö ei ole sanonut sanaakaan koko päivänä.

Onkohan hän mykkä..?

?: *katselee tyhjyyteen*

P: Reagoisikohan hän kosketukseen?

P: Tämä mekko on todella kaunis..

?: *vetää helman nopeasti pois*

P: Ah-- Anteeksi...

P: O-olen pahoillani jos olin liian päällekäyvä..

Kummallista... Hän ei ole elehtinyt ennen näin.

Jos hän ei pidä kontaktista?

?: *palauttaa katseensa eteen* 

...

A: *katselee Pochia*

Tässä ei ole mitään järkeä..

A: Kuka hän oikein on, ja miksi näin unta hänestä?

Ja miten hän päätyi tänne?

A: *hieroo niskaansa*

Kaikki on aivan sekaisin. 

Ehkä jos en olisi palannut...

A: ...asiat olisivat paremmin.

Hitto. Miksi ajattelen näin?

E: Hei. Akiko.

A: *kylmästi* ...Edward.

E: Pelkkä Ed riittää. Vaikka emme olekaan erityisen läheisiä..

A: [Selvä. Ihan miten vaan.]

E: Kuule... Tiedämme molemmat, mitä tapahtui lähes vuosi sitten.

Asiat alkoivat selvästi väärällä jalalla.

E: [En voi kieltää sitä, etten pitänyt sinusta kun heti alkujaan uhkailit minua. Mutta..

Olen miettinyt sitä. Yrittänyt ymmärtää sitä, miten suhtauduit minuun.

Ja en kanna kaunaa sinulle.]

A: ...

E: Äh, en ole kovin hyvä tällaisissa jutuissa.

Minä vaan haluan sinun tietävän, että olen valmis jättämään vihamielisyyden taakse.

Ilman kohtaamistamme en olisi löytänyt kotia täältä.

E: ...Ja teoistasi huolimatta et olisi ansainnut kuolemaa.

Annan sinulle kaiken anteeksi.

A: *sulkee silmänsä kivuliaasti muistellen*

A: *huokaisee* En syytä sinua, Ed.

En siitä, mitä koitin tehdä itselleni.

A: Mutta en luota sinuun. En kokemani jälkeen.

Enkä myöskään kaipaa anteeksiantoasi.

E: *pöllämystyneenä* ..A-ai..

A: En ole yllättynyt siitä, että Pochi antoi sinun jäädä.

Enkä voi tehdä sille mitään, että asut nyt kanssamme.

A: Mutta me emme ole kavereita.

Enkä tahdo olla tekemisissä kanssasi.

A: *nousee lähteäkseen*

E: H-hei.. Akiko!

Emmekö voisi edes yrittää tulla toimeen?!

A: *jatkaa kävelyä*

E: ...

E: *huokaisee*

Perkele.

A: Eikö hän voi ymmärtää?

En kaipaa häntä, enkä ketään muutakaan.

Tarvitsen ainoastaan Pochin.

Vain Pochin.

P: *nyprää hermostuneesti käsiään*

Himputti, onkohan hän suuttunut minulle?

P: *kiroaa itseään*

Eihän tuntemattomia ihmisiä nyt voi kosketella, pölvästi.

?: *katselee Pochia tutkivasti*

?: Kasumi.

P: *hätkähtää*

S-sanoitko sinä juuri jotain?

?: Kasumi. Se on nimeni.

P: *lempeästi hymyillen*

...Kasumi. Se on kovin kaunis nimi.

Pidän siitä.

K: *kohottaa päätänsä*

...Niin minäkin.

K: ...Ainakin luulen niin.

P: Ehkä hän osaakin avautua minulle.

*hymähtää tyytyväisenä*

Tervetuloa kotiin, Kasumi.

End.

.     .     .

Umg umg gesp

Kerrankin vähän rennompaa picficciä :D

Tällä kertaa ei tapahtunut juonen kannalta mitään kovin suurta (ainakaan päällepäin ;)), mutta päätin keskittyä tässä tarinassa enemmän hahmojen ja heidän välisten suhteiden kehittämiseen.

Ja viimeistä vihdoin Kasumin nimi kerrottiin tarinassa! En muista oonko maininnut Kasumia nimeltä täällä blogissa ennen, mutta vihdoin hänen nimensä on muille nukeille tiedossa. :p 

Lisäsin Kasumin profiilin Markun nuket I -sivulle, joten sinne vaan kurkkimaan mitä neidistä on tiedossa!

Jos nyt rehellisiä ollaan niin en oo yhtään varma miten tarina jatkuu tästä. 8D

Kuten ehkä sanoinkin viime postauksessa, mulla on monta päämäärää joihin pyrin pääsemään tän tarinan myötä, mutta kaiken siinä välissä olevan improvisoin.

Tässä nyt pyörii muutamia nukkesuunnitelmia, joita sitten toteuttelen kunhan rahaa on. 

(eli joskus 500v päästä)

Voi olla että pidän picficeistä pientä taukoa tässä ja toivon mukaan saan ideoita muunlaiseen kuvaamiseen. Tällä hetkellä oon kuitenkin tosi innostunut nukeista :3

Ei kai mulla muuta, lähen tästä siivoomaan B--)

Hejdååå

Lopetetaan tähän täydelliseen omenaan, joka oli about puolen metrin päässä siitä et se olis tippunu mun päähän.

:I

(oli hyvää)

<3: Markku